top of page

Tiedätkö oikeasti mikä on tuloslaskelman tuloksen ja kassavirran ero?

Kassavirta on yksi tärkeimmistä talouden ja liiketoiminnan työkaluista ja mittareista. Vakaa, positiivinen kassavirta on menestyvän (niin suuren kuin pienen) yrityksen perusta.


Käytännössä kassavirta-käsitteen hahmottaminen ja käyttö voi olla haastavaa. Kokemuksieni mukaan kassavirta-käsitteen ymmärtäminen on erityisesti kasvu- ja pk-yrityksille edelleenkin erityisen hankalaa ja haasteellista. Erilaisissa palavereissa, tai koulutustilanteissa lähes kaikki kertovat ”kirkkain silmin” ymmärtävänsä käsitteen, sen merkityksen ja tärkeyden, mutta kahdenkeskisissä keskusteluissa totuus useimmiten paljastuu: ”Eikö se olekaan se kirjanpidon tulos – se viimeinen rivi?”

Oikea, elävän elämän esimerkki tuloslaskelman tuloksen ja kassavirran ero
Esimerkkiyritys XYZ Oy

Yleisin harhaluulo on edelleen se, että kassavirta on yhtä kuin tuloslaskelman tulos. Näin ei kuitenkaan ole. Kuten oheisesta ”oikean elämän” esimerkistä voi nähdä, tuloslaskelman tuloksen ja kassavirran ero voi olla jopa 100 % suuntaan taikka toiseen - tai vielä enemmänkin.


Kassavirta on se ”elämänlanka”, joka pitää yrityksen pyörät pyörimässä ja mahdollistaa yrityksen kasvun ja jatkuvuuden. Kassavirta kertoo yrityksen, tai sen liiketoiminnan rahan riittävyydestä ilman omaisuuden arvostuksiin, maksujen jaksotuksiin tai erilaisiin kirjanpitomenetelmiin liittyvää mystiikkaan. Voikin sanoa, että ”yrityksen kassa ja kassavirta on faktaa ja kirjanpidon tulos on aina jonkun mielipide.”


Jos hieman laajennetaan määrittelyä, kassavirta on yrityksen rahaliikenteen kuvaus – se kertoo, miten rahaa liikkuu yrityksen kassaan ja sieltä ulos. Kassavirran ymmärtäminen ja hallinta on tärkeää jokaiselle yrittäjälle, erityisesti kasvu- ja pk-yrityksille, joilla resurssit ovat yleensä täysin eri luokkaa, kuin esimerkiksi suurilla konserneilla. Kassavirralla on olennainen merkitys myös rahoitusneuvotteluissa ja yrityksen, tai liiketoiminnan arvoa määriteltäessä.

 

Terminologiaa

 

Kassavirrasta keskusteltaessa terminologia hajoaa helposti ”käsiin”. Julkisesti noteeratut yritykset puhuvat rahavirroista. Jatkuvien toimintojen, investointien ja rahoituksen rahavirrat ovat siellä käytössä sekä erilaisten pakollisten raportointivelvollisuuksien, kuten myös yritysten omien päämäärien ja tavoitteiden seurauksena.

 

Itse olen tottunut vapaan kassavirran käsitteeseen, missä vapaa kassavirta käsittää koko yrityksen operatiivisen liiketoiminnan kassavirran kattaen myös käyttöpääoman ja mahdolliset investoinnit ja omaisuuden myynnit (divestoinnit). Positiivisella vapaalla kassavirralla yritys vahvistaa tasetta, rahoittaa kasvua, lyhentää lainoja, maksaa korkoja ja jakaa osinkoja. Mikäli vapaa kassavirta on pidemmän aikaa negatiivinen, yritys tarvitsee joko oman- ja/tai vieraan pääoman ehtoista rahoitusta. Mikäli rahoitus ei järjesty, pahin seuraus on yrityksen konkurssi.

 

Yhteistä näille erilaisille määritelmille ja termeille on kuitenkin se, että kassavirta täsmätään aina raportointihetken kassaan, eli siihen likvidiin rahoitusomaisuuteen, millä yritys ”pyörittää” päivittäistä, operatiivista toimintaansa. Kirjanpitoon ja tilinpäätöksiin liittyvien jaksotusten ja arvostusten lisäksi, nimenomaan kassaan täsmäyttäminen erottaa kassavirran tuloslaskelman ”viimeisestä rivistä”.

 

Miksi kassavirta on tärkeä?

 

Kuten edellä todettiin, kassavirta ja nimenomaan positiivinen kassavirta on yrityksen elämän lanka. Ohessa muutama konkreettinen asia liittyen kassavirtaan ja sen tärkeyteen.

 

Maksuvalmius. Kassavirta osoittaa, riittävätkö yrityksen rahavirrat kattamaan sen menot ja mahdolliset investoinnit. Käytettävissä olevan rahan (kassan) loppuminen on yksi yleisimmistä syistä, miksi yritykset epäonnistuvat. Menestyneimmätkin yritykset voivat joutua vaikeuksiin, jos niiden varat on sidottu myöhässä maksettaviin, tai kokonaan maksamatta oleviin myyntilaskuihin. Tämän seurauksena ne eivät enää kykene maksamaan omia ostolaskuja, palkkoja, jne.


Erityisen suuri riski maksuvalmiusongelmiin on silloin, jos toimitaan suurten konsernien kanssa, jotka pahimmillaan sanelevat omat maksuehtonsa ”ota tai jätä” -tyyliin. Pahimmillaan yritys joutuu maksamaan raaka-aine yms. ostot, henkilöstön palkat, verot, jne. ennen kuin yritys saa maksun omalta asiakkaaltaan. Tuo maksujen välinen aikaikkuna voi pahimmillaan olla jopa useita kuukausia.


Kasvun haaste. Yrityksen kasvu ei ole pelkkää ”ruusuilla tanssimista.” Yritystä perustettaessa syntyy paljon kuluja, mutta yrityksellä ei välttämättä ole vielä asiakkaita kattamaan kuluja. Siksi on tärkeää miettiä kassavirtavaikutuksia jo alusta alkaen ja varmistaa, että toiminnan käynnistämiseen ja kasvun rahoittamiseen on olemassa rahoitusinstrumentteja. Ja mielellään enemmän kuin vain yksi vaihtoehto.


Myöhemminkin yrityksen erilaisissa kasvuvaiheissa kassavirran seuraaminen ja nopea reagointi on ensiarvoisen tärkeää. Nopea ja hallitsematon kasvu voi sitoa merkittävän osan, tai pahimmillaan kaikki yrityksen kassavarat, jolloin yrityksen maksuvalmius, tai sen puute voi johtaa kannattavankin yrityksen merkittäviin maksuhaasteisiin. Kassavirran suunnittelu, seuraaminen ja nopea reagointi auttaa tasapainottamaan ja hallitsemaan tilannetta.


Toimintakyky. Kassavirran hallinnan ja seurannan tavoitteena on luoda riittävän tarkka näkymä tulevien rahavirtojen ennustettavuudesta. Näin yrityksellä on merkittävästi paremmat edellytykset suoriutua taloudellisista velvoitteistaan suunnitellusti ja näin varmistaa toimintakykynsä sekä lyhyellä, että pidemmällä ajanjaksolla. Myös rahoittajat ovat yhä enemmän kiinnostuneita itse kassavirrasta, mutta myös siihen liittyvästä ennusteesta, ennakoinnista ja riskien hallinnasta.

 

Eräs merkittävä, mutta toisaalta valitettava käytännön esimerkki kassavirran, kassavirta-analyysin ja ns. viimeisen rivin merkityksestä realisoitui vuosituhannen vaihteen Enron-skandaalissa, missä Enron raportoi kirjanpidossaan kaksinumeroisia myynnin kasvulukuja aina vuoteen 2001 saakka, kun yrityksen kassavirta oli negatiivinen jo kolmena edeltävänä vuotena. Enronissa johdon ahneus tuhosi yhtiön siihen asti maailman suurimmassa konkurssissa, ja samalla maailman suurimpiin kuulunut tilintarkastusyhteisö Arthur Andersen joutui lopettamaan. Lue lisää (englanniksi).

 

Käyttöpääoma - mitä se on?

 

Kassavirtaan olennaisesti kuuluva termi käyttöpääoma on aika monelle aloittelevalle kasvu- ja pk-yrittäjälle myös kohtuullisen ”mystinen” termi.


No mitä käyttöpääoma on? Yksinkertaistettuna voi sanoa, että käyttöpääoma on yrityksen päivittäiseen toimintaan sitoutunutta pääomaa. Olennaisimmat osat käyttöpääomasta liittyy yrityksen myyntisaamisiin, mahdolliseen varastoon ja ostovelkoihin. Käyttöpääoma on osa yrityksen varallisuutta, mutta se on pois operatiivisesta päivittäisestä kassasta. Mitä enemmän käyttöpääoma sitoo operatiivista kassaa, sitä ”heikommilla jäillä liikutaan.” Normaalisti käyttöpääomaa sitoutuu enemmän yrityksen kasvutilanteissa, mutta se voi realisoitua myös esimerkiksi huonojen asiakassopimusten seurauksena.


Käytännössä, kun yritys lähettää kasvun seurauksena asiakkaille enemmän myyntilaskuja, volyymeistä ja maksuehdoista riippuen myyntisaatavia (käyttöpääomaa) voi kertyä merkittävästikin normaalia enemmän. Toisaalta tällaisissa tilanteissa myös ostolaskujen määrä normaalisti kasvaa. Jos myyntilaskujen maksuajat ovat hyvinkin pitkiä ja ostolaskujen maksuajat vastaavasti lyhyitä, edellä kuvattu käyttöpääoman kasvu ja sen seurauksena maksuvalmiusongelma, on hyvin todennäköinen. Yksi kasvuyritysten haasteista onkin pitää laskutus ja perintä riittävän tehokkaana.


On myös hyvä muistaa, että merkittäviä käyttöpääomahaasteita voidaan luoda jo asiakasneuvotteluissa, kun sovitaan esimerkiksi maksu- ja toimitusehdoista. Yrityksen erilaisissa kasvuvaiheissa, tai esimerkiksi suurten projektien yhteydessä, käyttöpääomaa voi sitoutua myös tavara-, raaka-aine- tms. varastoon. Toisaalta käyttöpääomaa voidaan vapauttaa (pienentää) esimerkiksi ostovelkojen maksuaikoja pidentämällä, mikäli sellaiseen on mahdollisuuksia. Pienillä yrityksillä sitä mahdollisuutta ei useinkaan ole. Ostovelkojen kiertoajan äkillinen pidentyminen onkin yksi merkki jo olemassa olevasta, tai tulevasta maksuvalmiusongelmasta, kun laskujen maksuja viivästetään yli eräpäivien.


Tietyissä tilanteissa käyttöpääoma voi olla myös negatiivinen, eli silloin yritys kykenee rahoittamaan toimintaansa ns. asiakkaan kustannuksella. Tällaisiin tilanteisiin päästään esimerkiksi asiakkaalta saatavilla ennakkomaksuilla (vrt. esimerkiksi rakennusyhtiöt). Suomalainen Kone-konserni on hyvä esimerkki negatiivisen käyttöpääoman onnistuneesta tavoittelusta. Vuoden 2024 ensimmäisellä kvartaalilla Kone-konsernin nettokäyttöpääoma oli -922 miljoonaa euroa. Negatiivinen käyttöpääoma on ollut Kone-konsernin tavoitteena jo vuosien ajan.


Miten kassavirtaa voi parantaa ja riskeihin varautua?


Kassavirran parantaminen vaatii huolellista suunnittelua, toimenpiteitä ja seurantaa. Tiettyjä toimenpiteitä on jo edellä kuvattu, mutta tässä vielä luettelona joitakin toimenpiteitä, joilla yrityksen, tai yksittäisen liiketoiminnan kassavirtaa voi parantaa:

 

1.Laskutus ja maksuehdot Sovi järkevistä laskutus- ja maksuehdoista. Laskuta asiakasta säännöllisesti ja seuraa, että laskut maksetaan ajallaan. Pyri neuvottelemaan myyntilaskuihin lyhyempiä maksuehtoja, jotta saat rahan kotiutettua nopeammin kassaan. Poista myyntilaskutukseen liittyviä ”hallinnollisia” viivästyksiä. Erilaiset hallinnolliset viivästykset voivat pidentää myyntilaskun todellista kiertoaikaa merkittävästi.

 

2. Varastonhallinta Vältä ylivarastointia ja pidä varastotasot optimaalisen kokoisina. Liian suuri varasto sitoo pääomaa, kun taas liian pieni varasto voi aiheuttaa myynti- ja toimitusongelmia. Seuraa ja arvioi varaston laatua aktiivisesti esimerkiksi pilaantumisen, teknologian vanhentumisen, muun hävikin, yms. tekijöiden näkökulmasta.

 

3. Myynnin hallittu kasvattaminen Kasvata myyntiä hallitusti houkuttelemalla uusia asiakkaita, tarjoamalla lisäarvoa nykyisille asiakkaille ja markkinoimalla tehokkaasti. Jos joudut sitoutumaan epärealistisiin ja huonoihin maksuehtoihin, varmista rahoitus. Myynnin hallittu kasvu tuo positiivista kassavirtaa ja lisää rahaa kassaan. Huonot maksuehdot sitovat käyttöpääomaa ja tuottavat negatiivista kassavirtaa.

 

4. Kulujen hallinta Tarkastele kriittisesti kaikkia kuluja. Voitko leikata turhia kuluja, tai neuvotella parempia hintoja toimittajien kanssa? Pyri neuvottelemaan ostoille edullisempia (pidempiä) maksuehtoja.

 

5. Rahoituksen optimointi Tutki erilaisia rahoitusvaihtoehtoja, kuten lyhytaikaista lainaa, tai factoring- tms. palveluita, jotka voivat auttaa parantamaan kassavirtaa esimerkiksi käyttöpääomaa vapauttamalla. Erilaisilla rahoittajilla on lainainstrumentteja myös esimerkiksi käyttöpääoman rahoittamiseen.

 

6. Suunnittelu, ennustaminen ja ennakointi Laadi riittävän yksityiskohtainen suunnitelma ja seuraa suunnitelman ja kassavirran toteutumista säännöllisesti. Liiketoiminnan mallintaminen on erinomainen työkalu kassavirran ennustamisessa ja toteumien seurannassa. Mallinna ja ennusta kassavirta ja toisaalta varaudu mahdollisiin haasteisiin ja viivästyksiin. Tee erilaisia skenaarioita, joilla pystyt arvioimaan esimerkiksi kasvun tuomia riskejä esimerkiksi maksuvalmiuden osalta..


Liiketoiminnan mallintaminen – hyödyllinen työkalu kassavirran hallintaan


Liiketoiminnan mallintamisessa haetaan yrityksen tärkeimpiä kassavirtaan vaikuttavia tekijöitä, arvotekijöitä (Key Value Drivers). Arvotekijöiden avulla kassavirtaennusteeseen saadaan konkretiaa, kun esimerkiksi myyntisaamiset ennustetaan pelkkien euromäärien sijaan kiertoaikoina (esim. 30 pv. kiertoaika). Sama logiikka esimerkiksi varaston kierron ja ostovelkojen kiertoaikojen osalta. Yrityksen historialuvut toimivat hyvänä pohjana ennustamiseen. Palkkakulut voidaan mallintaa esimerkiksi keskimääräisillä palkkakuluilla ja liikevaihto esimerkiksi liikevaihto per henkilö -arvotekijällä.


Liiketoiminnan mallintamisen hienous tulee esiin siinä, että yhtä arvotekijää muuttamalla koko kassavirtamalli päivittyy ja ennuste muuttuu koko ajan annettujen oletusten mukaan. Liiketoimintaa mallintamalla vältetään esimerkiksi epärealistisia liikevaihdon kasvuennusteita, jossa liikevaihto voi kasvaa, mutta henkilöstön määrä ei muutu lainkaan, tai jopa pienenee. Yrityksen kasvutilanteissa on olennaista ymmärtää minkä kokoisen liikevaihdon henkilöstö kykenee toteuttamaan ja milloin kasvu tarvitsee uusia rekrytointeja tuotantoon. Järkevällä ja loogisella liiketoiminnan mallinnuksella myös henkilöstön määrä ”elää” liikevaihtoennusteen mukana, ja toisinpäin.


Muista, että yrityksen kassavirran ymmärtäminen ja sen parantaminen vaatii jatkuvaa seurantaa, sopeutumista ja reagointia. Ole tietoinen yrityksesi taloudellisesta tilanteesta ja tee tarvittavat muutokset ajoissa.


Esimerkkejä liiketoiminnan kassavirtapohjaisesta mallintamisesta löytyy mm. Argon Pro:n verkkosivuilta täältä


Argon Pro kouluttaa


Tutustu myös Argon Pro:n talouskoulutuksiin syyskuussa! Koulutusten keskiössä on nimenomaan kassavirta ja liiketoiminnan mallintaminen.


Koulutuksia järjestetään sekä talouden ammattilaisille, että esimiehille ja asiantuntijoille.

Комментарии

Оценка: 0 из 5 звезд.
Еще нет оценок

Добавить рейтинг
bottom of page